Yksilöllinen kuntovalmennus koulussa

Kemin Hepolan koulu otti muutama vuosi sitten rohkean ja innovatiivisen askeleen ja mahdollisti nuorille suunnatun personal trainer-tyyppisen (PT) toiminnan kouluaikana. Toimintaa on toteuttanut koulun ulkopuolinen henkilö, fysioterapeutti. Kokemukset ovat olleet erinomaiset.

Toiminnan kohderyhmää ovat niin liikuntakaveria kaipaavat, motorisia taitoja kehittävät kuin elämäntapamuutosta haluavat nuoret unohtamatta aktiivisesti liikkuvia. Toiminnan sisältö suunnitellaan nuoren itsensä asettamien tavoitteiden mukaan. Toimintamuotona voi olla joko yksilöllinen, pienryhmissä tapahtuva tai ryhmätoimintana toteutettava kuntovalmennus ja elämäntapaohjaus.

Toimintaa tarjotaan tiiviissä yhteistyössä koulun henkilökunnan, terveydenhuollon ja oppilaan vanhempien kanssa. Yhteisenä arvona toiminnalle on oppilaasta välittäminen ja hänen tukemisensa.

Miksi PT-toimintaa koululle?

Nuoruuden terveydentila on ponnahduslauta aikuisiän terveydelle ja terveyskäyttäytymiselle. Koululla on nuoren työympäristönä merkittävä vaikutus nuoren terveyteen ja tulevaisuuteen. Kasvatuksen ja ohjauksen avulla voidaan parantaa nuoren mahdollisuuksia omaksua terveyttä ylläpitäviä ja vahvistavia selviytymiskeinoja. Koulut, niiden henkilökunta ja kouluterveydenhoito tekevät tässä jo erinomaista työtä.

Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen, kuunteleminen ja tuki saattavat kuitenkin jäädä resurssien vuoksi joskus vähäiseksi. Lisäkorvat ja -kädet ovat siis tarpeen. Tähän tarpeeseen voisi PT-tyyppinen toiminta olla yksi vaihtoehto. Toiminta on oppilaille luonnollisesti vapaaehtoista. PT:n rooli kouluilla voisi olla liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan konsultti ja oppilaan sparraaja.

PT-tyyppistä toimintaa (yksilöllistä kuntovalmennusta) toteuttava henkilö voi olla koulutukseltaan liikunnanohjaaja, fysioterapeutti tai jokin muu henkilö, jolla on asiantuntemusta ohjata nuorta ja joka osaa ennen kaikkea heittäytyä nuorten elämismaailmaan. Ammattitaidon lisäksi taito kuunnella nuoria, yhteistyökykyisyys ja huumori ovat hyvät työkalut menestykselliseen toimintaan.

Mistä resurssit?

Kouluilla on usein valmiina toimintatiloja, joita voidaan hyödyntää PT-toiminnan toteuttamiseen: koulun kunto- ja liikuntasalit, piha-alue ja lähiliikuntapaikat, käyttämättömät luokat sekä aulatilat. Välineistöksi riittävät pienvälineet: muutama patja, kepit, jumppapallot, puntit, kuminauhat. Harjoitusliikkeitä voidaan kuvata kännykkäkameralla esimerkiksi oppilasprojektina tai käyttää kohtuullisen edullisia harjoitusliikekuvastoja.

Toiminta voi olla aluksi pienimuotoista ja kokeilevaa, mutta kuitenkin koulupäivän aikana tapahtuvaa. Yksilötapaamisia on PT:n kanssa aluksi muutamia. Yksilötapaamisissa asetetaan tavoitteet ja tehdään toimintasuunnitelma sekä valitaan, mikä toimintamuodoista (yksilö, pienryhmä, ryhmä) sopii oppilaalle parhaiten. Vertaisryhmiä muodostetaan tarvittaessa. Valmennuskertojen kesto on 30–45 minuuttia, joten sen voi yhdistää esim. pitkien välituntien yhteyteen. Koulukohtaisesti on hyvä pohtia, voiko oppilas olla esim. osan aikaa oppitunnista valmennuksessa.

Rahoitus varmasti mietityttää, mutta siinäkin kannattaa tyrmäyksen sijaan pysähtyä miettimään eri rahoituskanavavaihtoehtoja. Yhteistyön virittäminen kunnan terveys- ja liikuntatoimen sekä mahdollisesti liikunta- ja terveydenhoitoalan oppilaitosten kanssa voi auttaa löytämään resursseja toiminnalle.